Oman ekologisen jalanjälkensä kaventaminen ja hyvinvoinnin lisääminen on mielenkiintoinen taival. Sen olen kuitenkin havainnut, että tieto lisää tuskaa: joka päiväisiin valintoihin tulee melkoisesti lisää haastetta sen myötä, kun oppii uutta ja tekee havaintoja nykytilasta!
Kasvisten syömisen lisääntymisen myötä kiinnittää huomiota kasvisten tuontimaahan: valkosipulia Kiinasta, omenoita jopa Chilestä asti, sipuleita Alankomaista ja banaanit Keski-Amerikasta. No, banaaneille ei taida vaihtoehtoja olla, mutta omppuja tuodaan monesta maasta (ja kasvatetaanhan niitä täälläkin), sipulia on myös kotimaista ja valkosipulin voi vaihtaa ei-kiinalaiseen (kuten Espanjalaiseen).
Myös lisäainelistat ovat alkaneet näyttää omituisen pitkiltä ja joskus tuntuu, että tuotteisiin lisätään lisäaineita "huvin tai varmuuden vuoksi". Jopa puolukkahillossa on säilöntäainetta, vaikka puolukassa itsessään on säilymistä parantavia aineita (rakastan puolukkahilloa: mistä löytyisi lisäaineetonta puolukkahilloa?).
Tiedon myötä myös moni muu valikoima osoittautuu yllättävän suppeaksi. Leikkuulaudat näyttävät olevan lähinnä muovisia lukuun ottamatta muutamia pieniä puisia (olisi siis tarvetta isolle, puiselle leikkuulaudalle). Valurautapannuja on tarjolla vähän ja nekin puuvartisia, kun tarvetta olisi ei-puuvartiselle (jotta pannua voisi käyttää uunissakin). Talvisista päähineistä ja neuleista valtaosa on akryyliä (eli muovia), kun tarvetta olisi luonnonmateriaaleille (villa ikävä kyllä kutittaa niin paljon, että en voi sitä ihoa vasten käyttää).
Säilytysastioissa muovi näyttelee pääosaa, ja näköjään lastoissa ja muissakin keittiötarvikkeissa on samansuuntainen kehitys meneillään. Mielestäni puisista oli vielä jokin aika sitten parempi tarjonta kuin nykyään. Ulkoiluhousuja ostaessani en millään meinannut löytää pelkkiä housuja, jotka olisivat olleet laadukkaat. Tarjolla on näköjään melkein pelkästään pukuja tai sitten jotain surkean oloisia halpishousuja. Keksin myös, että haluaisin ostaa kotimaiset huopikkaat, mutta enpä ole löytänyt kauppaa, jossa niitä myytäisiin.
Aivan kuin olisin hypännyt maailmaan, jossa minulle ei ole enää tarjontaa. Omituista. Tämäkö on seurausta siitä, että ihmiset ovat juosseet halvan kiinalaisen tarjonnan perässä?
Tuo on kyllä totta, tieto lisää tuskaa. (Jos siis välittää siitä tiedosta, ja mehän välitämme.)
VastaaPoistaOn vaikea olla välittämättä. Joskus (hyvin harvoin) olen työntänyt pääni pensaaseen näissä asioissa. Olisi paljon helpompaa olla välittämättä, mutta kun en taivu enää moiseen.
VastaaPoistaPuisia leikkuulautoja kyllä mun mielestä löytyy isommista kaupoista. Paras olisi ostaa esim. joltain tuottajatorilta, jossa joku paikallinen suomalainen olisi tehnyt laudan kotimaisesta puusta. Huopikkaita valmistaa ainakin Huopaliike Lahtinen http://www.huopaliikelahtinen.fi/index.php. Oletko kokeillut merinovillaisia vaatteita, ne eivät yleensä kutita? Ulkoiluhousuja löytyy esim. Haglöfs'iltä, toki ovat kalliita, mutta laadukkaita, ja muitakin irrallaan varmaan esim. Partioaitasta tai vastaavasta erikoisliikkeestä.
VastaaPoistaNoista lisäaineista ja tuonnista olen samaa mieltä. Pitää vaan yrittää parhaansa. Ja olla syyllistämättä itseään liikaa :).
Olen käynyt vasta muutamassa kaupassa, joten mahdollisesti löydän etsimäni, kun vain jaksan etsiä. En vain pidä kauppojen kiertelemisestä ja samojen (tai samanlaisten) tuotteiden näkemisestä joka kaupassa.
VastaaPoistaJuuri tuollaisen leikkuulaudan haluaisinkin, joka olisi jonkun paikallisen tekemä laadukkaasta puusta. Sellaista ei helpolla löydä, joten jatkan etsintöjä...
Huopikkaat haluaisin sovittaa ennen ostamista, mutta jos ei muu auta, voisin kokeilla tilata tuolta Huopaliikkeestä. Kiva, että niitä voi tilata netin kauttakin.
Merinovilla on minulle vielä aika outo materiaali. Kiitos vinkistä, pitääkin tutustua siihen!
Mietinkin, että ulkoiluhousuja voisi löytyä juurikin erikoisliikkeistä, kuten Partiokaupasta ja vastaavista. En silti voi olla ihmettelemättä, miten vaikeaa on löytää tällaisia perustuotteita, kun täytyy löytää ne tosi erikoisliikkeet jostain mistä lie :)
Olen samaa mieltä, että pitää yrittää parhaansa lisäaineiden ja tuonnin suhteen ja kuitenkin olla syyllistämättä itseään. Oma panos kokonaisuuteen on kuitenkin tosi pieni pisara, vaikka omana valintana se tuntuukin ainoalta oikealta itselleen.