Ensimmäinen hyvinvointitekoni tai -päätökseni on paremman lukemisen valitseminen. (En näitä hyvinvointitekojani luettele missään tärkeysjärjestyksessä, vaan ennemminkin sitä mukaa, kun niitä mieleeni tulee.)
Lukemisen valitseminen on osoittautunut itselleni yllättävän tärkäksi: lukemiseni (samoin kuin katselemani ja kuuntelemani ohjelmat) vaikuttavat ajatuksiini ja mielialaani. Erityisen tärkeäksi tämä asia nousee silloin, kun lueskelen netistä kirjoituksia: netissä kirjoitusten laatu vaihtelee laidasta laitaan samoin kuin mielipiteet. Ehkä olen jotenkin yliherkkä, mutta ahdistavat, negatiiviset tai muuten lannistavat kirjoitukset tuntuvat aidosti pahoilta ja saavat tulevaisuuden näyttämään todellisuutta mustemmalta.
Uutiset toitottavat useimmiten ikävistä asioista. Keskustelupalstoilta löytyy aina lannistajia ja haukkujia. Tulevaisuuden analysointien lukeminen ei hyödytä erityisesti silloin, kun ne ovat lannistavia: tulevaisuus tulee kyllä aikanaan ja mikään tämän hetken analyysi ei ole vielä toteutunut. Siispä mitä niitä lukemaan, kun ne eivät ole todellisuutta (eli tätä hetkeä, voivathan nuo toteutuakin jonkin ajan kuluttua). Menneisyyden analyysit ja kaikenlainen jauhanta eivät ole myöskään nykyhetkeä. Menneestä on hyvä napata oppi ja tietynlainen historiankirjoitus, mutta muuten asiat kannattaa jättää, koska niihin ei voi enää vaikuttaa. Talousuutiset ovat erityisesti nykyään ahdistavaa luettavaa ja kun minua ei raha kiinnosta muuten kuin pakollisena pahana, jonka eteen on raadettava, niin jääköön nekin uutiset niistä kiinnostuneille.
Keskustelupalstat ovat joskus hyviä, mutta usein nekin pyörivät ikävien ja negatiivisten asioiden ja epäkohtien ympärillä. Jos jostain positiivisesta löytääkin keskustelua, joku asiaa mollaava löytää myös tiensä paikalle.
Onnistuin viettämään aikaa ilman (ikäviä) nettiuutisia jonkin aikaa, mutta ihan hiljattain olen taas sortunut lukemaan niitä kuluttaakseni aikaani - ja vanha tuttu ahdistus nostaa päätään. En halua lukea kaikesta ikävästä, kun ne lamaavat omaa oloani ja nostavat epätoivoa pintaan, toisin sanoen ne eivät palvele mitenkään omaa hyvinvointiani. On siis tärkeä valita tarkkaan, mitä lukee!
Aion edelleen seurata uutisia, mutta valikoidusti: voin katsoa TV:n uutiset, koska siinä uutisten määrä on rajattu. Voin seurata netistä terveys- ja ympäristöuutisia, koska ne aidosti kiinnostavat. Voin lukea sanomalehden, koska siinä uutistulva on hallittu ja rajattu.
Netissä on valitettavasti liikaa mukauutisia, eli laaduttomia "uutisia", jotka on keksitty ilmeisesti vain viihdyttämisen nimissä. Artikkelit ovat usein lyhyitä ja (nuori) kirjoittaja ei ole perehtynyt aiheeseen. Lisäksi viihteen (=roskan) osuus on melkoisen suuri. Voin elää mainiosti tietämättä mitään jonkin julkkiksen elämästä.
Ehkä jään jostain paitsi, mutta en usko menettäväni mitään, ennemminkin päinvastoin. Ikävän ja lannistavan tekstin sijaan haluan lukea hyviä kirjoja ja katsoa kiinnostavia dokumentteja. Haluan säilyttää kosketuksen itseeni ja oikeaan elämääni, enkä hukuttautua maailman murheisiin ja tulevaisuuden analyyseihin, joihin en voi mitenkään vaikuttaa.
Kannustavien tekstien (kirjojen, blogien) lukeminen kannustaa minua positiivisesti: saan voimia toteuttaa omia tavoitteitani elämässäni. Niiden lukemista jatkan suurella kiinnostuksella! Positiivinen vire antaa elämälle hurjasti potkua, joten sitä kannattaa ylläpitää.
maanantai 18. tammikuuta 2010
torstai 7. tammikuuta 2010
Ekologisempaa karvanpoistoa
Olisi varsin luonnollista olla juuri niin karvainen kuin onkaan. Myönnän kuitenkin olevani niin turhamainen, että karsin karvojani ei-toivotuista paikoista, kuten sääristäni. Aikani katselin ja käyttelin kylppärissäni olevaa metallisessa purkissa olevaa geeliä, jota käytetään siis höyläämisen ohella. Ei näytä ekologiselta, ei, pitää siis löytää jokin muu aine helpottamaan höyläämistä.
Höyläämiseen olen päätynyt ihan silkasta mukavuus- ja laiskuussyistä: en kestä kipua, höylääminen on helppoa ja erilaisten aineiden kanssa lutraaminen ei kiinnosta. Lisäksi en pidä mitenkään kriittisenä sitä, että säärteni olisi oltava joka päivä siloiset. Siispä itselläni on terä, johon ostan vaihtoteriä.
Arvelen, että erilaisia öljyjä voisi käyttää karvanpoistoon, mutta en ole kokeillut niitä (vielä). Löysin nimittäin Vihreän Kosmetiikan oikein karvojenajoon tarkoitetun saippuapalan.
Olen käyttänyt palaa nyt muutaman kerran ja täytyy sanoa, että se tuntuu todella riittoisalta! Se ei tee ihoa yhtä liukkaaksi kuin aiemmin käyttämäni geeli, mutta ihan riittävän liukkaaksi ja miellyttäväksi ajoa varten. Saippuan levittäminen on helppoa, kevyt hierominen ajettavalle alueelle riittää. Karvojen ajon jälkeen iho jää pehmeäksi ja miellyttäväksi. Miellyttävä tuote.
Loistavaa tuotteessahan on lisäksi se, että se ei sisällä pientä paperinpalasta lukuunottamatta pakkausmateriaalia. Ekologista ja käytännössäkin toimivaa! Olen iloinen löydöstäni.
Höyläämiseen olen päätynyt ihan silkasta mukavuus- ja laiskuussyistä: en kestä kipua, höylääminen on helppoa ja erilaisten aineiden kanssa lutraaminen ei kiinnosta. Lisäksi en pidä mitenkään kriittisenä sitä, että säärteni olisi oltava joka päivä siloiset. Siispä itselläni on terä, johon ostan vaihtoteriä.
Arvelen, että erilaisia öljyjä voisi käyttää karvanpoistoon, mutta en ole kokeillut niitä (vielä). Löysin nimittäin Vihreän Kosmetiikan oikein karvojenajoon tarkoitetun saippuapalan.
Olen käyttänyt palaa nyt muutaman kerran ja täytyy sanoa, että se tuntuu todella riittoisalta! Se ei tee ihoa yhtä liukkaaksi kuin aiemmin käyttämäni geeli, mutta ihan riittävän liukkaaksi ja miellyttäväksi ajoa varten. Saippuan levittäminen on helppoa, kevyt hierominen ajettavalle alueelle riittää. Karvojen ajon jälkeen iho jää pehmeäksi ja miellyttäväksi. Miellyttävä tuote.
Loistavaa tuotteessahan on lisäksi se, että se ei sisällä pientä paperinpalasta lukuunottamatta pakkausmateriaalia. Ekologista ja käytännössäkin toimivaa! Olen iloinen löydöstäni.
maanantai 4. tammikuuta 2010
Ekovalintoja ja hyvinvointitekoja
Olen jo pitkään pohtinut keinoja, joilla voisin saavuttaa lisää hyvinvointia. Jotain valintoja olen tehnytkin, ja niiden myötä olen oivaltanut, että hyvinvointi löytyy tekemällä valintoja itsensä hyväksi, joka päivä. Jokainen ajatus, teko ja valinta luovat sitä oman olemisen perustaa, jolla seisomme joka päivä. Ulkoisiin olosuhteisiin ei voi täysin vaikuttaa, joten muutosta kannattanee lähteä etsimään itsensä, oman hyvinvointinsa ja arvojensa toteuttamisen kautta. Ehkä jonain päivänä, kun on riittävän vahva ja omilla arvoillaan seisova oma itsensä, ikävät ulkoiset olosuhteetkin voivat murentua. Ehkä?
Alankin siis kirjata omia hyvinvointitekojani itseni hyväksi, siis tekoja, joiden olen huomannut tukevan omaa hyvinvointiani. Koen itselleni tärkeäksi saada ne kirjattua jollain tavalla muistiin, kun arkisessa, usein ankeassakin aherruksessa liian moni hyvä asia unohtuu. Jotenkin liu'un ihan liian helposti tiettyihin pahoinvointiani lisääviin rutiineihin, "kiireen" vuoksi. Kiire on toki todellinen, mutta ei sen vuoksi kannata tiettyjä itselleen tärkeitä asioita uhrata. (Kiireen itsensä voisi toki uhrata.)
Voisin kirjata myös omia ekovalintojani, koska kohti ekologisempaa elämää kulkeminen on itselleni palkitsevaa ja tärkeää. Se tukee täysin omia arvojani, ja kun yritän pyrkiä kohti omien arvojeni näköistä elämää, niin tämä olkoon kannustimena sille polulle.
Osittainhan nämä hyvinvointiteot ja ekovalinnat ovat samoja asioita: ekovalinnat tuovat hyvinvointia ja monet hyvinvointia lisäävät asiat ovat ekologisia, kuten hyötyliikunta.
Varsinaisesti en siis jaksa pohtia mitään erityisiä uuden vuoden lupauksia, mutta näiden kahden uuden tavoitteen myötä toivon löytäväni elämääni monia mielenkiintoisia asioita, joista omien arvojeni mukainen elämä koostuu.
Alankin siis kirjata omia hyvinvointitekojani itseni hyväksi, siis tekoja, joiden olen huomannut tukevan omaa hyvinvointiani. Koen itselleni tärkeäksi saada ne kirjattua jollain tavalla muistiin, kun arkisessa, usein ankeassakin aherruksessa liian moni hyvä asia unohtuu. Jotenkin liu'un ihan liian helposti tiettyihin pahoinvointiani lisääviin rutiineihin, "kiireen" vuoksi. Kiire on toki todellinen, mutta ei sen vuoksi kannata tiettyjä itselleen tärkeitä asioita uhrata. (Kiireen itsensä voisi toki uhrata.)
Voisin kirjata myös omia ekovalintojani, koska kohti ekologisempaa elämää kulkeminen on itselleni palkitsevaa ja tärkeää. Se tukee täysin omia arvojani, ja kun yritän pyrkiä kohti omien arvojeni näköistä elämää, niin tämä olkoon kannustimena sille polulle.
Osittainhan nämä hyvinvointiteot ja ekovalinnat ovat samoja asioita: ekovalinnat tuovat hyvinvointia ja monet hyvinvointia lisäävät asiat ovat ekologisia, kuten hyötyliikunta.
Varsinaisesti en siis jaksa pohtia mitään erityisiä uuden vuoden lupauksia, mutta näiden kahden uuden tavoitteen myötä toivon löytäväni elämääni monia mielenkiintoisia asioita, joista omien arvojeni mukainen elämä koostuu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)