sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Braly & Hoggan: Vaaralliset viljat

Olin jo jonkin aikaa lueskellut viljoista lyhyesti sieltä ja täältä - ja nimenomaan negatiivissävyistä tekstiä sen sopimattomuudesta monille. Koska olen utelias uusien asioiden edessä, halusin tietää asiasta enemmän, joten lainasin kirjastosta kirjan "Vaaralliset viljat" (James Braly & Ron Hoggan). Jonkin verran kirjaa luettuani päätin vielä viettää muutaman gluteenittoman viikon ja seurata, miten se vaikuttaa olooni.

Kirjassa kirjoitetaan paljon keliakiasta ja ei-keliaakisesta gluteiiniherkkyydestä, eli vaikka keliakiaa ei olisikaan, viljoista voi saada monia muita oireita - ja kirjan mukaan niitä oireita voi olla ihan valtavasti aina autoimmuunisairauksista mielenterveyden häiriöihin! En tiedä, mihin uskoa, mutta luin kirjaa mielenkiinnolla. Kirjan lopussa on pitkä lähdeluettelo, joten kirjassa esitetyt tiedot on toki peräisin jostain.

Mielenkiintoisinta minusta ehkä on ollut lukea viljoista ihmisravintona aikojen saatossa - ja se aikahan ei ole kovin pitkä. Ihminen on käsittääkseni ainoa nisäkäs, joka syö viljoja (toki hevonenkin mielellään niitä syö, mutta seuraukset eivät ole terveitä...).

Miten siis viljat sopivat ihmisille ja millä perusteella? Entäpä erityisen jalostetut viljat, joista on ravintoaineitakin karsittu, jotta satoa on saatu lisää? Hämmentävää. Taatusti parempaa sapuskaa siis on kuin ylenpalttinen viljojen syöminen. Viljojen osuus "virallisterveellisessä" ruokavaliossamme on nimittäin käsittämättömän suuri! Kirja herätteli minua näkemään sen, kuinka se, mikä nyt on luonnollista, on ollut luonnollista tositosi lyhyen aikaa. Minusta tuntuu, että viljoja tyrkytetään nykyään yksinkertaisesti senkin vuoksi, että se on halpa tapa ruokkia (ylisuuret) ihmismassat.

Alkuun minusta tuntui vaikealta jättää viljat pois, mutta jo muutaman päivän jälkeen se tuntui hyvältä. Söin toki edelleen tattaria, joka on suurta herkkuani, mutta muuten ruokavalioni heilahti kivasti parempaan suuntaan, söin mielelläni viljatonta ruokaa.

En kuitenkaan kokenut joidenkin mainitsemaa "mielen kirkastumista" (höh). Piristyin kyllä, mutta se voi johtua monesta muustakin syystä. Yhden ällistyttävän havainnon tein kyllä: vatsani ei oikutellut koko aikana yhtään! Söin kaalta, hernekeittoa, xylitolia, eikä mitään oireita tullut!

Minullahan on ajoittain ollut ongelmaa vatsani kanssa siten, että erityisesti iltapäivisin vatsani kerää ilmaa, joka jää jotenkin jumiin yhteen tiettyyn paikkaan ja aiheuttaa tosi epämukavaa ja vaikeaa oloa. Silloin pitäisi päästä makaamaan, jotta ilman saisi pois, mutta se ei ole mahdollista työpäivän aikana. Tämä on ollut oikeasti ongelma. Nyt ongelma kuitenkin loisti poissaolollaan!

Olisin voinut jatkaa gluteenittomalla linjalla loputtomiin, en nimittäin kaivannut viljoja yhtään enkä edelleenkään kaipaa, mutta sosiaalisista syistä (eli reissu) minun oli "pakko" lopettaa "kuurini". Tämän jälkeen olen syönyt viljoja satunnaisesti ja vatsakin on taas joskus oireillut, mutta ei niin pahasti kuin aiemmin.

Oma teoriani onkin, että viljat vaikuttavat vatsaani siten, että se kehittelee helpommin oireita muistakin ruoka-aineista. En tiedä, onko se mahdollista, mutta siltä se tuntuu. Vaikka viljoja joskus nyt popsinkin (lähinnä ruista), en aio enää palata perinteiseen runsasviljaiseen ruokavalioon. Ei ole enää mitään syytä siihen, kun on olemassa parempaakin ruokaa.

En siis tiedä mitään viljojen vaarallisuudesta, mutta arvelen oman olon kertovan paljon siitä, mikä sopii ja mikä ei. Kehonsa kuunteleminen kannattaa.

11 kommenttia:

  1. Kyllä itseään kannattaa kuunnella, eikä luottaa sokeasti siihen mitä neuvotaan ainoana ja "oikeana". Mieheni on nyt vähähiilihydraattisella ruokavaliolla, ja hän pitää siitä kovasti. Ei kuulema tule ruokailun jälkeen enää sellaista koomaa mitä aikaiemmin. Minä käytän paljon viljoja, ja se tuntuu ainakin suurimmalta osin sopivan minulle. Mutta voisin hyvin ottaa miehen ruokavaliosta mallia ja muokata omaani monipuolisemmaksi. En aio luopua viljoista, mutta monipuolisuus on hyväksi. :)

    VastaaPoista
  2. Olen jättänyt vehnäpitoiset (ja muutkin vilja-) ruuat lähes kokonaan pois juuri tuon ilman kertymisen vuoksi. Sokeri ja hiiva lisäävät vielä noita oireita. Täysruisleipä ei ole haitannut, sitä syön. Sitäpaitsi nopeat hiilarit (kuten vehnä) keräävät nestettä elimistöön, heiluttelevat verensokeria enemmän ja tuovat nopeasti nälän. Tuo kirja kuulostaa mielenkiintoiselta.

    VastaaPoista
  3. Hehkuvainen: minustakin tuntuu, että nämä ruokavalioasiat ovat hyvin yksilöllisiä, yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen. Minusta tuossa vähähiilihydraattisuudessa on ideaa: olen huomannut ihan saman, että kun lounaaksi syö jotain vähähiilihydraattista, iltapäivänä on yllättävän pirteä! Ja tokihan haluan olla pirteä :) Monipuolisuus on hyväksi, se on totta!



    Trina: tuo kirja oli kyllä ajatuksia herättävä. Kyllä minullekin on ollut hyvä päätös karsia viljoja ja erityisesti vehnää. Tokihan edelleenkin satunnaisesti herkuttelen viljoilla, mutta kyllä sen sitten olossaan tunteekin... Mukavaa kyllä se, että juureen leivottu ruisleipä näyttää sopivan aika hyvin :)

    En ollut tajunnutkaan, että nimenomaan viljat ovat noin pahoja tuon ilman kertymisen kannalta, kun tuntuu, että aina puhutaan kaalista, hernekeitosta ja sokerialkoholeista (xylitol) ja kuinka niitä kannattaa karsia, jos on vatsavaivoja. Tuokin on yllättävää, että nälkäkin pysyy paremmin pois ilman nopeita hiilareita. Mukava oppia uutta!

    VastaaPoista
  4. Jaa, taisinko joskus mainita sulle viljoista...? :) Minä syön vain (hitsin hyvää Tuomon Luomun) luomuruisleipää, hiivatonta ja säilöntäaineetonta. Se sopii nykyisin, hiivaongelman aikoihin ruiskin aiheutti oireita, mutta ei toki sitäkään kannata paljon syödä. Olen ihan vakuuttunut, että gluteeniviljoja ei kannata liikaa syödä eikä vehnää oikeastaan ollenkaan. Ja ne nopeat hiilarit oikeasti aiheuttavat vaikka mitä sairauksia ja oireita. Vehnä ja sokeri pois, vähintään. Koirani on yliherkkä vehnälle, huomasin sen pahanhajuisista pieruista (jotka haisivat samalle kuin omani aikoinaan, kun kärsin jatkuvista ilmavaivoista, väsymyksestä, kiukkuisuudesta, muistihäiriöistä ym.). Enää ei piereskele, kun antaa vehnätöntä ruokaa. Samoin näyttää olevan äitini kissa.

    VastaaPoista
  5. Pellon pientareella: juu, olet maininnut noista viljoista aiemminkin ;) Meillä päin ei ole saatavilla tuollaista luomuruisleipää, mutta olen löytänyt ilmeisestikin vatsalleni sopivan ruislimpun (leivinhiivaton), joka ei ikävä kyllä ole luomu, mutta muuten aivan mainiota leipää. Sitä syön hieman.

    Vehnän olen pyrkinyt karsimaan minimiin, mutta se näissä viljoissa on ongelmana, että niitä on suunnilleen joka paikassa! Sosiaalisista syistä se on ongelma. Kyllä minä pystyn olemaan viljaton, vaan entäs sitten, kun kyläilen yms... Hankalaa.

    Näyttäisi kuitenkin siltä, että tämä nykyinenkin linja sopii vatsalleni, kun ongelmia ei ole enää ollut. Sopii siis tähän hetkeen, ehkä toisin tulevaisuudessa :)

    Olen minäkin vakuuttunut siitä, että noita viljoja ei kannata ylettömästi mättää. En ihmettele yhtään, että ne eivät eläimillekään sovi. Sokerin karsiminen on myös hyvä juttu, vaikka edelleen sokeria jossain määrin syönkin, lähinnä tosin muun sapuskan ohessa esimerkiksi suklaapalan tai pari...

    VastaaPoista
  6. Olen kärsinyt lähes koko elämäni mitä erilaisimmista kivuista ja säryistä. Luin netistä vaaralliset viljat osioita ja heti kokeilemaan. Ja huomasin pian, että tässä se vika on piillyt. Viljat ovat olleet myrkkyä elimistölleni. Kiitos kaikille, jotka ovat paljastaneet totuuksia viljojen myrkyistä. Minulla on alkamassa uusi elämä. Lääkärit uudelleenkoulutukseen mitä pikimmin tämän asian tiimoilta. Muuten terveydenhuoltomenot ei tule pysähtymään eikä potilasjonot lyhentymään.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi: mukava kuulla, että viljojen poistaminen ruokavaliosta auttoi sinua. On tosiaan harmi, että viljojen sopimattomuus on joillekin ("asiantuntijoille") mahdottomuus käsittää. Kannattaakin olla itse avoin erilaisille vaihtoehdoille ja kyseenalaistaa vallitsevia totuuksia.

    VastaaPoista
  8. Luovuin pari vuotta sitten viljatuotteista. Ennestään ruokavalioni oli maidoton. Pian huomasin olevani myös lähes särytön! Minua vuosikymmeniä vaivannut fibromyalgia ja migreeni ovat pysyneet poissa.
    Ruokavalio muutos on toiminut minulla mainiosti.
    Tuo kirja täytyy lukea.

    VastaaPoista
  9. Upa: mukava kuulla, että olet pystynyt rohkeasti kokeilemaan ruokavalioita ja saanut niistä avunkin! Uskon viljojen haitallisuuteen erityisesti joillakin.

    VastaaPoista
  10. Sanoisin tähän et, todennäkösesti viljojen sopivuuteen tai sopimattomuuteen vaikuttaa VERIRYHMÄ,eli se ootko A,B,O vai AB. Lukeekaapa 4 eri veriryhmää-kirja.

    VastaaPoista
  11. Anonyymi: kiitos kommentistasi. Asia voi hyvinkin olla noin, mutta en voi kokeilla asiaa, kun en tiedä veriryhmääni. (Miten ihmeessä ihmiset yleensä tietävät sen?)

    VastaaPoista